Sukututkimuksesta

Sukututkimuksesta (Ritva Puura):

”Sitten viime tiedon olen löytänyt 1600-luvulla eläneen Kinasen Sulkavan kuolleiden luettelosta. Hän on Peer Larsinpoika Kinain, joka kuoli 9.4.1688, ja hänen mainitaan olleen 86-vuotias vanha lautamies, siis jokseenkin valistunut henkilö. Hänen jälkeläisiään näyttää muuttaneen ainakin Uukuniemelle ja Kerimäelle. Kerimäellä syntyi mm.v. 1727 Rantasalmen Kinasten esi-isiin kuuluva Johan Ericinpoika.

Kun Ruotsi levitti läntistä lutherilaista uskoaan Sortavalan seudulle, niin ensimmäisen luterilaisen kirkon rakennuspuiden lahjoittajana mainittu Kinain Karmalan kylästä on varmaankin ollut lännenpää siirtynyt ’oikeaoppinen’. Näille uskonlevittäjille kruunu lahjoitteli asuttavaksi Tveriin paenneitten ortodoksien autiotiloja. Koska puulahjoitus tapahtui jo 1630-luvulla, hän ei ole voinut olla v. 1602 syntyneen Peerin poika. Onko hän sitten ollut kenties itse Peer tai hänen veljensä, sitä en ole saanut vielä selville. Voisihan olla niinkin, että Peer tuli takaisin lännemmäksi Sulkavalle ja jätti yhden pojistaan (Juho) Sortavalan Karmalan kylään maksamaan vuonna 1680 kruunulle veroja.

On alkanut tutkimisieni myötä tuntua siltä, että suku on levinnyt Laatokan Karjalaan lännestä päin eikä päinvastoin kuten mm. Kepsu on esittänyt ja jollaisena leviämisen esittelin vuoden 1996 sukukokouksessa.”

 

sukupuu

Saulo Kepsu; Pohjois-Kymenlaakson kylännimet

”Kinanen lienee alkujaan laatokankarjalainen henkilönimi. Sortavalan seuduilta ovat todennäköisesti lähtöisin Sulkavan ja Rantasalmen sekä Ilomantsin Kinaset. Mäntyharjun Kinanen on todennäköisesti valkealaista (Kinansaari) perua. Kinansaarten asukkaidenkin alkuperä viittaa ainakin osittain Laatokan Karjalaan. Sen vanhimmista maakirjoista lähtien siellä on asunut Kinanen-nimisiä henkilöitä.

Henkilönimeen Kinanen perustuvat Paimion Kinastenkujaa ehkä lukuunottamatta Kinanen-, Kinasen-, Kinasten-, Kinasti(n)- paikanimet sekä muista Kina-paikanimistä eräät Kinala-nimet. Jos Hartolan, Joutsan ja Taipalsaaren Kinaste- ja Kinasti-paikannimet ovat keskiaikaisia, johtunevat nekin Laatokan Karjalasta lähteneistä Kinasista.

Kina-nimet liittyvät koko maassa käytössä olevaan kina substantiiviin; riita, tora.

Vanha henkilönimi Kinanen voi perustusa adjektiiviin kinainen (toraisa). Riitainen ihminen on voinut saada tällaisen liikanimen. Toisaalta pohjana voi olla myös kaksiosainen liikanimi (esim.Kina-Matti). On myös mahdollista, että Laatokan Karjalassa olisi ollut venäläisperäinen etunimi Kina (vert. ven. Kinja, Kina). Myös esiintyy venäjänkielisiä nimiä Lukina, jota on tavattu juuri Laatokan Karjalassa tai sitten Logina. Henkilönimestä Lokinainen tai Lukinainen on voinut syntyä Kinainen. Varmoja esimerkkejä viimeksi mainitusta ei ole.”