Off Canvas

 

Heinäveden kinaset

Heinäveden Kinaset

Muutto Rantasalmelta

Vanhojen kirkonkirjojen mukaan muuan perhe muutti Rantasalmelta: Eric Johanin poika Kinain (s.1752) puolisonsa Helena Kettusen kanssa, sekä lapset Brita, Helena, Carl Gustaf ja Elisabet. Ensin vuonna 1804 Leppävirralle ja sieltä 18 10 Heinävedelle (Rantasalo 2, myöhemmin Voinsalmi 3). Lapset olivat syntyneet 1783-1798.

Elämä ei ollut silloin helppoa. Perheestä oli jo Rantasalmella kuollut kaksi vanhinta poikaa: Johan 4 vuotiaana johonkin rokkoon ja Anders kymmenen vuotta myöhemmin tuhkarokkoon 12-vuotiaana sekä toiseksi nuorin Elisabet- tyttö reilun kuukauden ikäisenä. Siihen aikaan kirkkojen kirjurit olivat puhtaasti ruotsinkielisiä ja väänsivät yleensä nimet ruotsalaisiksi. Oikeasti lasten nimet ovat olleet varmaankin Johannes, Antti ja Liisa. Tästä eteenpäin käytetään tässä jutussa nimien arvattuja suomenkielisiä vastineita. Silloin oli myös aivan tavallista antaa pienenä kuolleen lapsen nimi seuraavalle.

Carl Gustaf (lienee Kalle Kustaa ?) sai vaimonsa Markareetta Tirkkosenkanssa neljä lasta: Antti Johannes s. 1819, Erkki s. 182 1, Maria ja Helena s. 1825. Näistä Maria ei mennyt naimisiin, Helena nai Matti Puustisen (s. 22.3.1827) ja heillä lienee jälkeläisiäkin.

Erkki sai vaimonsa Maija Stina Laakkosen kanssa neljä tytärtä. Näistä ensimmäisen Anna Marian (s. 1849) kuoltua toiselle annettiin nimi Anna Loviisa (s. 1850), joka meni naimisiin Karl Johanneksen poika Paasosen (s. 4.3.1848) kanssa. Muut tyttäret olivat Vilhelmiina (1852) ja Maria Sofia (1854). Heidänkään jälkeläisistään ei ole seuralla tietoa (vielä !).

Antti Johannes (s. 1819) nai Eeva Hyvärisen ja he saivat pojan, jolle nimeksi laitettiin Antti (s.1843). Toisen vaimon, Maria Kolarin (s.1814) kanssa lapsia syntyi kolme, Henriikka (s.1852), Antti Johannes (s.1856) ja Ulriikka Sofia (s.1861). Ulriikka meni naimisiin Yrjö Vänttisen kanssa. Mahdollisia jälkeläisiä ei ole ehditty tutkia.

Antti Johannes (s. 1856) nai Eeva Sofia Vänttisen ja sai seitsemän lasta: lida Eveliina (1881), Ulla Loviisa (1883), Otto Ville (1885), Eeva Loviisa (1886), Juho Jaakko (1888), Antti Johannes (1890), lida Maria (1892). Seitsemän syntyi lasta, mutta suuri ei ole perhe ollut koskaan; viisi ensimmäistä lasta on kuollut pieninä (0..6 v)!

Antti Johannes on ollut ensimmäinen aikuisikään ehtinyt. lida Maria meni naimisiin Juho Ville Soinisen kanssa ja sai kaksi tytärtä Emma Maria (s. 1911) ja Otto Ville (s. 1913) ennen kuin itse kuoli 21 vuoden ikäisenä

Antti Johannes (s.1890) meni naimisiin Anna Loviisa Heiskasen kanssa ja sai kahdeksan lasta, joista kuusi sai jälkeläisiä, yhteensä tähän mennessä noin kuusikymmentä!

 

anttianna

Antti Johannes (s. 30.10.1856) ja
Eeva Sofia Kinanen os. Vänttinen
(s.12.7.1859) noin 1890

 

anttianna2

Antti Johannes ja Anna Loviisa
vihkikuvassaan 1917

 

Kuusranta

Sotilaille annettiin laajoja maaseutualueita palkkioksi kuninkaan puolesta taistelemisesta.

Turun rauhan 1743 jälkeen Kermajärven pohjoisranta, eli Lepikkomäen alue kuului kornetti Aganderille. Vuosina 1808-1813 tilan omisti Ancherin suku ja 1813 Kyanderin suku osti Voinsalmi 3:n Ancherin suvulta.

Vuonna 1824 lähes koko Pohjois-Heinävesi kuului yhdelle omistajalle, Johan Henrik Kyanderille. Asuinpaikkana oli n. 1808 rakennettu Karvion hovi.

Erkki Kinanen muutti perheineen Rantasalmilta Voinsalmi N:o 3-tilalle. Lepikkomäen vaihtaessa omistajaa 1813 Voinsalmi on saattanut vaihtaa nimeä. Tällöin Voinsalmi 3 voi olla sama tila kuin Karvio 14, nimeltään Kuusranta. Myöhemmät merkinnät kertovat Kinasten asuneen tilalla Karvio 14. Tämäkin arvaus odottaa innokasta tutkijaa.

Karvion hovi jakoi lampuotitiloja, jotka maksoivat vuokraa hovin omistajalle. Lampuotitila erosi torpparitilasta siinä, että se oli yleensä isompi, kokonainen tila. Muistitiedon mukaan Antti Juho ja Eeva Sofia asuivat Kuusranta-tilalla lampuotina yhdessä Juuso Tirkkosen perheen kanssa. Talossa oli keskellä kylmä eteinen, joka erotti perheiden tuvat toisistaan. Sukupolvia oli useita. Lisäksi talossa asui renkejäja piikoja.

Torppareiden tilanne muuttui Suomessa 1919. Voimaan astui tällöin topparilaki, jolla torpparit ja lampuotit saivat varsin kohtuullisella hinnalla ostaa tilan itselleen. Torppari sai omistukseensa tilan maat ja metsät ja moni lankesi kiusaukseen myydä heti.

Karvion hovin maista oli jo aiemmin ainakin 30 tilaa myyty torppareille, noin vuonna 1902. Hovi myi Kuusrannan kokonaisuudessaan Antti Kinaselle. Kuusrannan hyvät metsät olivat jo silloin arvokkaita. Tällöin kerrotaan vanhaemäntä Eeva Sofian metsäkaupan jälkeen sanoneen että "Kiljuin lähti köyhyys Kinalasta, vaikka jäi veräjän pieleen vahtiin". Juuso Tirkkosen eli perheineen vuosia vielä tilalla, mutta muutti 1920-luvulla pois.

Tila oli suurimpia hovin maista lohkaistuja tiloja, noin 190 ha. Sittemmin tilasta on lohkaistu merkittäviä osia myyntiin sekä perintöosuuksiksi. Paikan ensimmäistä asuja ei tiedetä, mutta Antti Jussi (sl856) ja Eeva Sofia eivät ehkä olleet ensimmäisiä tilan asukkaita.

 

Antti Jussi ("isä-Jussi")

Antti Johannes Kinanen (s.1890) viljeli maata pääelinkeinokseen, mutta huomattavan lisän antoi kalastus. Tilahan sijaitsee Kermajärven rannalla.

Talossa oli moottorivene, alussa puuvene, mutta myöhemmin rautainen. Kirkolle kuljettiin veneellä ja joskus kuskattiin vieraitakin. Laiturissa kävi myös suurempia laivoja: höyrylaivoilla pääsi Kuopioon ja Savonlinnaan asti.

Kalaa riitti myytäväksikin. Talvella oli noin neljäkymmentä verkkoa järvessä, viimeisellä kalastusreissullaan Antti Jussin piti jo kymmenen verkon noston jälkeen lähteä kohti rantaa, koska korista ja suksista tehty reki oli jo täynnä. Mateita oli yli kuusikymmentä kiloa.

Useammassa lähteessä Antti Jussia on kuvattu hyväsydämiseksi ihmiseksi, jonka talossa ovet olivat yötä päivää auki ja ruokapöydässä aina tilaa vieraillekin. Eikä ollut yllättävää, jos aamulla tuvan penkiltä tai lattialta heräsi matkalainen, joka yöllä talon väen nukkuessa oli tullut Kermajärven yli kirkolta. Petruman ja Karvion kylien väen paras kulkureitti kirkolle kulki Kuusrannan laiturin kautta.

Kuusrannassa alkuvuonna 1931. Emännällä Helmi-vauva sylissään ja Aune pikkutyttönä isän sylissä. Lempi ruutuhameessa edessä. "Veli-Jussi" takana ylimpänä pojista

kuusranta

Kuusrannassa alkuvuonna 1931. Emännällä Helmi-vauva sylissään ja
Aune pikkutyttönä isän sylissä. Lempi ruutuhameessa edessä.
"Veli-Jussi" takana ylimpänä pojista


Kuusranta nykyisin

Johannes Kinanen jatkoi maanviljelystä ja kalastusta Kuusrannassa ja sai Hilkka os. Kinnusen kanssa viisi lasta. Näistä toiseksi vanhin, Reijo, jatkaa Ulla os. Pakarisen kanssa edelleen viljelyä tilalla. Heillä on kolme lasta ja neljä lasten lasta.

Lopuksi Olen alkua lukuun ottamatta pyrkinyt suomentamaan ruotsinkielisten kirjurien ruotsintamat nimet. Nykyisin virallisissa papereissa Kuusrantaa kutsutaan Kuusirannaksi, mutta en ole ikinä kuullut sitä nimeä käytettävän.

Nimetkäähän poikianne Antiksi, ettei pääse pitkäaikainen perinne loppumaan!

 

Lähteet

Ritva Puuran laaja sukututkimus, Karvio-Lepikkomäki Perinnettä-kirja, sukulaisten haastattelut.

 

Heinäveden kinasten sukupuuta

hkinaset